Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Nousujohtoisuutta ja EU- puheenjohtajuus horisontissa: Itävallan talous ja markkinat keväällä 2018 - Suomen suurlähetystö, Wien : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Wien

Gonzagagasse 16
1010 Wien, Österreich
Puh. +43 1 535 03 65
S-posti: sanomat.wie@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 20.4.2018

Nousujohtoisuutta ja EU-puheenjohtajuus horisontissa: Itävallan talous ja markkinat keväällä 2018

Nousujohtoisesta talouskasvusta nauttiva Itävalta sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä ja toimii markkinaporttina Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Länsi-Balkanin suuntaan, joissa itävaltalaiset yritykset ovat suurimpia investoijia. Itävalta on hallittavan kokonsa (8,8 miljoonaa asukasta) ja kehittyneen, innovaatioille avoimen ja helposti lähestyttävän taloutensa ansiosta monille ulkomaalaisille yrityksille sopiva koemarkkina koko saksankielisen Euroopan markkinoille.

Suomalaista osaamista arvostetaan ja sille voi löytyä myös potentiaalista kysyntää aloilla, jotka ovat vasta Itävallassa kehittymässä. Talviurheilusta, klassisen musiikin osaajistaan, kauniista luonnosta ja saunakulttuuristaan useimmiten tunnettu Suomi nähdään Itävallassa kilpailukykyisenä koulutuksen, innovaatioiden, start-up toiminnan sekä sähköisten ratkaisujen edelläkävijänä. Etenkin digitalisaatio odottaa maassa niin julkisella sektorilla kattavuuden osalta ja koulutuksen parissa, sekä yksityisellä sektorilla pienten yritysten ”sähköistämisessä” edelleen tekijäänsä.

Wien
Kuva: SL Wien

Itävallan ajankohtainen talousprofiili

Itävallan talous on Suomen lailla viennistä riippuvainen. Kun vienti ja ulkomaankauppa edustavat 54 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), nähdään hyvien kauppasuhteiden ylläpitäminen kumppanimaiden kanssa myös merkittävänä osana ulkopolitiikkaa. Taloussuhteilla on merkittävä rooli mm. Itävallan Venäjän, Länsi-Balkanin kuten myös esimerkiksi Iranin ja hiljattain myös Kiina-politiikassa. Myös Itävallan ja Suomen vientisektorit ovat hyvin samankaltaiset. Itävallan keskeisiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuneuvot, valmistetut tavarat  ja kemian tuotteet.

Itävallan poliittisesti myös merkittävän roolin omaava keskuskauppakamari (Wirtschaftskammer, WKÖ) painottaa hallituksen ja liittopresidentin roolia viennin edistämisessä. Itävalta lobbaa omia kaupallisia intressejään verrattain pieneksi maaksi aktiivisesti suurlähettiläidensä, edustustojensa, kaupallisten edustustojensa, hallituksen ja mm. myös Wienissä sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen kautta

Vaikka kauppapoliittiset intressit ovat merkittävä osa ulkopolitiikkaa, Itävalta on profiloitunut yllättävän negatiivisella suhtautumisella EU:n kauppasopimusneuvotteluihin (esim. EU-USA – kumppanuussopimus TTIP sekä EU- Kanada – kumppanuussopimus CETA).  Yhdysvallat pitää Itävallan vientitilastoissa toista sijaa ykkösvientimarkkina Saksan jälkeen. Itävalta pitää silti itseään vapaakaupan puolestapuhujana, mutta ei halua sisällyttää sopimuksiin muita elementtejä, esimerkiksi riitojen käsittelyä koskevia välimiesmekanismeja.

Itävalta: perhe- ja pk-yritysten suurvalta, jossa start-upit nostavat päätään

Toisin kuin Suomessa, valtaosa yrityksistä alppimaassa ovat pieniä tai keskikokoisia perheyrityksiä, usein jo monessa polvessa. Itävallassa suhteellisen pienetkin perheyritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille, jotka Keski-Euroopasta katsottuna ovat lähellä. Kansainvälistyminen alkaa usein naapurimaa Saksasta, josta uusille markkinoille suunnataan yhdessä saksalaisen kumppanin kanssa. Merkittävä määrä itävaltalaisyrityksistä toimii myös alihankkijoina saksalaisteollisuudelle esimerkiksi autoteollisuuden alalla.

Viime vuosina itävaltalaiset yritykset ovat saaneet vahvaa valtiollista tukea viennin edistämineen, ja valtio on panostanut maan kilpailukyvyn kasvattamiseen. Esimerkiksi Venäjän talouspakotteiden astuessa voimaan Itävallan talousministeriö ja kauppakamari auttoivat hyvinkin aktiivisesti ja nopeasti yrityksiä uusien, vaihtoehtoisten markkinoiden löytämisessä. Viimeisimmät hallitukset ovat myös allokoineet tieteelle ja kehitykselle noin kolme prosenttia BKT:sta tarkoituksena tukea innovaatioita aiempaa paremmin.

Itävallan uudempi sukupolvi tähtää myös Startup – valtiaaksi. Erityisesti maailmanlaajuisissa elämänlaatu-rankingeissa viime vuosina hyvin pärjänneen Wienin kaupungin tavoitteena on houkutella uusia Start-upeja kaupunkiin ja merkittävänä etuna pidetään Keski-Euroopan keskeisen sijainnin lisäksi verrattain halpaa hintatasoa esimerkiksi moniin muihin Euroopan suurkaupunkeihin verrattuna. Wienissä järjestetään vuosittainen Pioneers – festivaali, johon osallistui viimeksi noin 500 teknisen alan lupaavaa yritystä. Toinen mielenkiintoinen Start-up projekti on Wexelerate yrityshub, joka tarjoaa eri maiden start-up yrityksille mahdollisuuden verkottua toisten start-up yritysten sekä etabloituneiden yritysten kanssa.

Nousujohtoiset talouskasvunäkymät, vetävä vienti ja luottamus ostovoimaan

Vaikka Itävalta on pärjännyt viime vuosina taloudellisesti heikommin kuin alueelliset kilpailijansa ja kilpailukyvyn ylläpitäminen on nähty haasteena, kasvutrendi kääntyi 2017. Viime vuonna Itävallan talouskasvu 3,1 % ylitti odotukset tuplaantumalla edellisvuodesta.  Koettu kasvu nosti Itävallan EU:n nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon ja ohitti myös Saksan ensi kertaa 13 vuoteen. Kehitys on merkittävä verrattuna edellisvuosien alle 1 % kasvutahtiin.

Talouden arvioidaan myös jatkavan nousujohteista kasvuaan tulevina vuosina. Keskuskauppakamari odottaa kasvun jatkuvan positiivisena. Nyt koetun kasvun tärkeimpiä myötävaikuttajiksi koetaan vuoden 2016 alusta voimaan astunut verouudistus, joka on lisännyt niin investointeja kuin kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja sitä kautta ostovoimaa. Teollisuuden alalla on mennyt niin ikään hyvin ja palvelusektori (erityisesti turismi) on kasvanut.

Kotimaisen kysynnän ja kasvaneen ostovoiman odotetaan säilyvän talouskasvun keskeisenä veturina.  Panostus tutkimukseen ja koulutukseen lisäävät edellytyksiä myös tuottavuuden kasvulle, vaikka valtion merkittävä T&K panostus ei näy markkinoilla vielä suoranaisesti innovaatiopolitiikan menestyksenä.

Keskeisimmät taloushaasteet

Ikääntyvän väestön ohella Itävallan talous kohtaa tulevina vuosina muitakin haasteita. Maaliskuussa 2018 Euroopan Komissio antoi Itävallalle talouteen liittyvät, vuosittaiset suosituksensa komission talous, työllisyys ja finanssipolitiikan selvityksen perusteella. Maan sosiaali- ja terveyssektorin rakenteet ovat hyvin raskaat ja kalliit ylläpitää. Primääriterveydenhuollon sijaan terveydenhuoltojärjestelmän keskiössä ovat sairaalat, joiden ylläpito on kallista. Federalistisessa Itävallassa eri hallinnollisten tasojen kesken jakautuvat kompetenssit vaikeuttavat mm. sairaalaverkon typistämistä, vaikka terveydenhuoltojärjestelmän kulujen karsiminen olisi luontevaa aloittaa sairaaloista. Eläkejärjestelmä odottaa uudistamistaan: Itävallassa lakisääteinen eläkeikä on edelleen alhainen, myös EU-vertailussa. Lisäksi Komissio suositteli maaraportissaan toimenpiteitä hallinnollisten tasojen välisten suhteiden tehostamiseksi, byrokratian keventämiseksi, investointien esteiden purkamiseksi sekä naisten (parempien lastenhoitojärjestelyjen tuottamisella), ikääntyvämmän työvoiman että maahanmuuttajien paremmaksi integroimiseksi työelämään.

Itävalta investointikohteena

Vuosi 2017 oli investointien kannalta Itävallalle hyvä vuosi. Rakennusalalla tehtiin merkittäviä investointeja. Matalat korot ja kohonnut kotimainen kysyntä kannustivat yrityksiä laiteinvestointeihin ja tuotantokoneiden päivittämiseen. Koska investointien ensisijainen tarkoitus oli monille yrityksille esimerkiksi koneiston päivittäminen, ei investointien odoteta jatkuvan tai kasvavan yhtä vauhdikkaasti tulevina vuosina: Komission maaraportin arvion mukaan investoinnit vuonna 2018 2,0 %:iin.

Itävallan vahvuus sijoituskohteena perustuu sen vakaisiin poliittisiin instituutioihin, vahvaan kansainväliseen kilpailukykyyn, työmarkkinaosapuolten yhteistyökykyyn sekä tutkimuksen ja koulutuksen vahvaan tukemiseen. Markkinoiden haasteita ovat markkinoiden verrattain pieni koko, yritysten perustamisen monimutkaisuus, vahva säätely (sektorista riippuen), korkea verotus ja toistaiseksi vielä verrattain hauras, vaikkakin kehittyvä rahoitussektori. Lisäksi Itävallassa on Euroopan komission maaraportin mukaan parantamisen varaa hankintakilpailujen avoimuuden kohdalla.

Vuonna 2017 Itävallan investoinnit ulkomaille kasvoivat suuremmaksi kuin mitä Itävaltaan investoidaan ulkomailta. Itävaltalaisyritykset sijoittivat 190 miljardia euroa ulkomaille ja työllistävät maailmanlaajuisesti miljoona ihmistä.

Itävallan ulkomaankaupan keskeisiä lukuja 2017

Vuonna 2017 Itävalta vei ulkomaille 140 miljardin euron edestä hyödykkeitä. Maan viennin arvo kasvoi 8,2 %:lla edellisvuodesta. Itävallan tärkeimmät vientimaat olivat Saksa (30 %), Yhdysvallat (6,8 %), Italia (6,4 %), Sveitsi (4,94 %) ja Ranska (5 %). Valtaosa viennistä, 69,8 %, suuntautuu EU/ EFTA-alueelle. Taloudellisesti vahvojen naapurimaiden – erityisesti Saksan mutta myös Italian ja Sveitsin – merkitys kauppakumppaneina korostuu sekä tuonnissa että viennissä. Vuonna 2016 Itävalta vei ulkomaille erityisesti koneita ja kulkuneuvoja (40 %), valmistettuja tavaroita (21 %), kemian tuotteet (14 %).

Vuonna 2017 Itävallan tuonti oli arvoltaan 147,6 miljardia euroa. Tämä tarkoitti 8,8 % kasvua edellisvuodesta. Tuonnista 70,4 % tulee EU-alueelta ja 12,7 % Aasiasta. Itävallan merkittävimmät tuontimaat olivat Saksa (36,8 %), Italia (6,1 %), Kiina (5,8 %), Sveitsi (5,2 %) ja Tšekki (4,3 %). Itävallan suurimpia tuontisektoreita vuonna 2016 olivat koneet ja kulkuneuvot (36 %), valmistetut tavarat (16 %), muut valmistetut tavarat (15 %) ja kemian tuotteet (14 %).

Itävallan kauppatase on vuodesta 2008 saakka ollut negatiivinen, mutta kääntyi 2017 plussan puolelle.

Itävallan ja Suomen välinen kauppa

Itävallassa Suomi nähdään kilpailukykyisenä koulutuksen, innovaatioiden, start-up toiminnan sekä digitaalisten ratkaisujen edelläkävijänä. Nämä alat ovat samalla suomalaisyritysten potentiaalisia kohdemarkkinoita Itävallassa. Vaikka Suomen ja Itävallan välinen kauppa on määrällisesti vaatimattomalla tasolla, ovat yritysten väliset suhteet hyvinkin integroituneet ja yhteistyö vilkasta.

Suomen ja Itävallan välisen kaupan arvo on viime vuosina ollut vuosittain melko tasaisesti n. 500 miljoonaa euron luokkaa. Vuonna 2017 Itävallan viennistä 0,4 % suuntautui Suomeen ja Itävallan tuonnista 0,35 % oli Suomesta. Maiden välinen kauppa on verrattain pientä esimerkiksi metsä- ja konepajateollisuus kuuluvat molempien maiden vahvuuksiin. Vuonna 2017 maiden välinen kauppatase oli Itävallalle miljoonan euron verran ylijäämäinen. Syynä tähän on se, että Itävallasta tuodaan Suomeen pidemmälle jalostettuja tuotteita. Tästä syystä Suomen ja Itävallan kauppatase on jo pitkään ollut Suomelle negatiivinen.

Itävallasta Suomeen on viime vuosina tuotu seuraavien SITC-tavaraluokittelun ryhmien tuotteita eniten: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet; kemialliset aineet ja tuotteet ja valmistetut tavarat. Tärkeimpiä yksittäisiä tuontituotteita olivat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet, erittelemättömät tuotteet, eri toimialojen erikoiskoneet, sähkökoneet ja laitteet ja tuotteet epäjalosta metallista. Itävaltalaistuotteiden osuus on 1 % Suomen kokonaistuonnista.

Suomesta on viime vuosine viety Itävaltaan eniten seuraavien tuoteryhmien tuotteita: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat ja kemialliset aineet ja tuotteet. Tärkeimpiä yksittäisiä vientituotteita olivat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet, eri toimialojen erikoiskoneet, paperi ja pahvi sekä niistä tehdyt tuotteet, sähkökoneet ja laitteet ja puutavara ja korkki. Suomen vientituotteiden osuus on 0,6 % Itävallan kokonaistuonnista.

Teksti: Suomen suurlähetystö ja Business Finland, Wien

Tulosta

Päivitetty 25.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Wien | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot