Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Itävallan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Erityistä mielenkiintoa niille ovat antaneet maiden samanaikainen EU-jäsenyys ja samankaltainen asennoituminen useisiin asioihin. Yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa sotilaallinen liittoutumattomuus, eurokriisiä seuranneet talousteemat ja kiinnostus EU:n maatalous- ja ympäristökysymyksiin.

Itävallan ja Suomen tuotantorakenteet ovat hyvin samankaltaiset, ja tämän vuoksi kauppavaihto Itävallan kanssa on suhteellisen pientä. Osasyy on myös, että Itävalta saksankielisenä alueena jää helposti Saksan varjoon. Keskeisimmät vientituotteet Suomesta Itävaltaan ovat elektroniikkatuotteet, paperiteollisuus, kemialliset tuotteet sekä teolliset koneet ja moottorit. Samat tuoteryhmät muodostavat myös suurimman osuuden tuontikaupasta. Suurimmat markkinaosuudet ovat teollisilla koneilla ja kemiallisilla aineilla. Vuoden 2005 jälkeen tavarakauppa Itävallan kanssa on kääntynyt Suomelle alijäämäiseksi. Suomen tavaravienti Itävaltaan vuonna 2017 oli 355 miljoonaa euroa ja tuonti 609 miljoonaa euroa. Kasvaneen palvelujen viennin avulla on kuitenkin kokonaisvienti Itävaltaan Suomelle positiivinen. Business Finland, Suomen suurlähetystö sekä suomalais-itävaltalainen kauppakamari edistävät Suomen ja Itävallan välisiä kauppasuhteita Team Finlandin avulla.

Itävallassa toimii kolmisenkymmentä suomalaista tytär- tai tuotannollista yhtiötä. Säännöllisissä kauppasuhteissa on noin 300 yritystä. Lisäksi suomalaisyritykset käyttävät yhä enemmän Itävaltaa porttina Itä-Eurooppaan ja Länsi-Balkanille. Investointeja Itävaltaan ovat tehneet mm. Luhta, Konecranes, Nokia ja Amer. Lisäksi Itävallassa toimivat mm. Metso, UPM-Kymmene, Storaenso, Kone, Valmet, Tieto, Pöyry ja Caverion. Itävaltalaiset yritykset ovat olleet selvästi vähemmän kiinnostuneita investoimisesta Suomeen. Metalliteollisuuden alan viejiä on muutama.