Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Wien : Tietoa Itävallasta : Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Wien

Gonzagagasse 16
1010 Wien, Österreich
Puh. +43 1 535 03 65
S-posti: sanomat.wie@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Itävalta

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
suomiItävallan tasavaltaItävalta
ruotsiRepubliken ÖsterrikeÖsterrike
saksaRepublik ÖsterreichÖsterreich
englantiRepublic of AustriaAustria
ranskaRépublique d'AutricheAutriche

Itsenäistyminen

Itävallan ensimmäinen tasavalta muodostettiin 12.11.1918.

Kansallispäivä

26. lokakuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: -1 tunti

Talvisin: -1 tunti

Pinta-ala

83 855 km2

Väkiluku

8 453 191 (Statistik Austria 2014)

Pääkaupunki

Suomeksi: Wien

Omalla kielellä: Wien

Diplomaattisuhteet

19.7.1918 ja uudelleen 25.3.1948

Tunnustanut Suomen

13.1.1918

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Itävalta

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Itävalta

Linkit



Suhteet

Suomen ja Itävallan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Erityistä mielenkiintoa niille ovat antaneet maiden samanaikainen EU-jäsenyys ja samankaltainen asennoituminen useisiin asioihin. Yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa sotilaallinen liittoutumattomuus, eurokriisiä seuranneet talousteemat ja kiinnostus EU:n maatalous- ja ympäristökysymyksiin.

 

Itävallan ja Suomen tuotantorakenteet ovat hyvin samankaltaiset, ja tämän vuoksi kauppavaihto Itävallan kanssa on suhteellisen pientä. Osasyy on myös, että Itävalta saksankielisenä alueena jää helposti Saksan varjoon. Keskeisimmät vientituotteet Suomesta Itävaltaan ovat elektroniikkatuotteet, paperiteollisuus, kemialliset tuotteet sekä teolliset koneet ja moottorit. Samat tuoteryhmät ovat suurin osuus myös tuontikaupasta. Suurimmat markkinaosuudet ovat teollisilla koneilla ja kemiallisilla aineilla. Vuoden 2005 jälkeen kauppa Itävallan kanssa on kääntynyt Suomelle alijäämäiseksi. Suomen vienti Itävaltaan vuonna 2011 oli 354 miljoonaa euroa ja tuonti 513 miljoonaa euroa. Finpro, Suomen suurlähetystö sekä suomalais-itävaltalainen kauppakamari edistävät Suomen ja Itävallan välisiä kauppasuhteita Team Finlandin avulla.

 

Itävallassa toimii kolmisenkymmentä suomalaista tytär- tai tuotannollista yhtiötä. Säännöllisissä kauppasuhteissa on noin 300 yritystä. Lisäksi suomalaisyritykset käyttävät yhä enemmän Itävaltaa porttina Itä-Eurooppaan ja Länsi-Balkanille. Suurimpia investointeja Itävaltaan ovat tehneet M-Real, Nokia, Amer ja Neste. Lisäksi Itävallassa toimivat mm. Metso, UPM-Kymmene, Storaenso, Kone, Kemira, Ahlström, Pöyry ja YIT. Itävaltalaiset yritykset ovat olleet selvästi vähemmän kiinnostuneita investoimisesta Suomeen. Metalliteollisuuden alan viejiä on muutama.

 

Varsinaisia kaupanesteitä ei ole. Erilaiset viranomaisvaatimukset koskien lähinnä rakentamisen standardeja, kuten palovaatimukset, ovat aiheuttaneet ongelmia.

Historia

 

Hyvä tietää

Asuminen, asunnot

 

Hankinnat

Itävallassa kaupat eivät ole niin pitkään auki kuin Suomessa. Kaupat ovat pääsääntöisesti avoinna arkipäivisin kello 7.30 - 19 ja lauantaisin kello 7.30 - 18.00. Sunnuntaisin kaupat ovat vain pääasiassa suljettuina.

Ilmasto

Itävallassa on tyypillinen keskieurooppalainen lauhkea ilmasto. Alueellisesti on kuitenkin suuriakin ilmastoeroja. Lämpötilat vaihtelevat maan eri osissa niiden sijainnista ja korkeudesta riippuen.

Joukkoliikenne

Itävallan joukkoliikenne on erittäin toimivaa. Rautatieyhteydet tärkeimpien kaupunkien välillä ovat hyvät.. Maan sisäinen lentoliikenneverkosto suurimpien kaupunkien välillä on melko tiheä. Wienissä kaupungin julkinen liikenne koostuu raitiovaunuista, busseista, maanalaisesta (U-Bahn) ja paikallisjunista (S-Bahn). Julkisiin kulkuneuvoihin on myynnissä erilaisia kerta-, tunti- ja viikko-, kuukausi- ja vuosikortteja, jotka käyvät kaikissa julkisissa kulkuneuvoissa. Joukkoliikenne on halvempaa kuin Suomessa. Takseja on Wienissä tarjolla runsaasti. Taksilla matkustaminen on hieman edullisempaa kuin Suomessa.

Juomarahat

Juomarahan antaminen on osa tapakulttuuria. Kahviloissa ja ravintoloissa palvelu sisältyy yleensä jo laskun loppusummaan, mutta sen lisäksi on tapana antaa tarjoilijalle 5-10 prosentin juomaraha. Taksissa laskun summa pyöristetään ylöspäin. Myös kampaajaa, wc:n hoitajaa, retkibussin kuljettajaa, kantajaa ja huonesiivoojaa on tapana muistaa palvelurahalla.

Kansalliset vapaapäivät

  • uudenvuodenpäivä, 1. tammikuuta 
  • loppiainen, 6. tammikuuta
  • pitkäperjantai (evankelisilla)
  • pääsiäispäivä
  • 2. pääsiäispäivä
  • vapunpäivä, 1. toukokuuta
  • helatorstai
  • helluntai
  • Fronleichnam, pyhän ruumiin pyhäpäivä
  • Marian taivaaseen astumisen päivä, 15.elokuuta
  • kansallispäivä, 26. lokakuuta  
  • pyhäinpäivä, 1. marraskuuta  
  • synnittömän sikiämisen päivä, 8. joulukuuta  
  • joulupäivä, 25. joulukuuta
  • tapaninpäivä, 26. joulukuuta 

Majoitus

Itävalta on matkailumaa ja majoitusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti. Laskettelukohteissa on mahdollista vuokrata myös huoneistoja, joiden hintataso kuitenkin vaihtelee paikkakunnasta riippuen.

Mitat ja painot

Itävallassa on käytössä eurooppalainen mitta- ja painojärjestelmä. Elintarvikeliikkeissä käytetään puhekielessä dekagrammoja (100 g = 10 deka).

Pankit

Itävallan pankkipalvelujen taso on hyvä. Pankkien aukioloajat ovat yleensä kello 8.30–15, torstaisin 17.30. Pankissa asioidessa kannattaa olla mukana passi, sillä esimerkiksi suomalainen ajokortti ei käy virallisesti henkilöllisyystodistuksesta. Itävallassa on runsaasti pankkiautomaatteja. Kansainvälisillä luottokorteilla maksaminen on melko turvallista.

Posti

Itävallan postiyhteydet ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Postin hoitaa Itävallan postilaitos (Post Austria). Ykkösluokan kirjeen toimitus Suomeen kestää noin kolme työpäivää.

Puhelimet

Itävallan maatunnus on + 43.


Ravinto

 

Rekisteröity parisuhde

Samaa sukupuolta ovat voineet vuodesta 2010 rekisteröidä parisuhteensa Itävallassa.

Sosiaaliturva

Suomen ja Itävallan välillä on säädetty sopimus sosiaaliturvasta vuonna 1987.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on 220 V, 50 Hz, eli sama kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Julkinen terveydenhuolto on laadukasta ja luotettavaa ja vastaa vähintään suomalaista tasoa.

Wienissä on runsaasti sekä yleis- että erikoisalojen lääkäreitä. Myös englanninkielistä palvelua on saatavilla. Hampaiden erikoishoito on kalliimpaa kuin Suomessa. Lääkäri- tai poliklinikkakäynnillä on esitettävä sairaanhoitokortti, todistettava henkilöllisyys sekä täytettävä erillinen lomake.

 

Euroopan Unionissa matkustavan EU-kansalaisen kannattaa hankkia Kansaneläkelaitoksen eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka on yleensä voimassa kaksi vuotta. Tämä oikeuttaa samaan lääkärinhoitoon kuin maassa pysyvästi asuvat.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Itävaltaa sitovat Euroopan Unionin tuonti- ja vientirajoitukset.

Valuutta

Euro

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Wien

Päivitetty 31.12.2013

© Suomen suurlähetystö, Wien | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot