Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Wien: Suomen pysyvä Etyj-valtuuskunta: Lyhyesti Etyjistä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Wien

Gonzagagasse 16
1010 Wien, Österreich
Puh. +43 1 535 03 65
S-posti: sanomat.wie@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Lyhyesti Etyjistä

Mikä Etyj on?

Osallistujamaiden liput
Etyj-osallistujavaltioiden liput Horburgin linnan sisäänkäynnillä. Kuva: Etyj.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on alueellinen turvallisuusjärjestö, johon kuuluu 57 osallistujavaltiota. Kaikki Euroopan, Pohjois-Amerikan sekä Keski-Aasian maat ovat Etyjin jäseniä.  Järjestöllä on lisäksi 11 kumppanimaata Välimeren ja Aasian alueelta.

Etyj toimii foorumina poliittisille neuvotteluille ja päätöksenteolle konfliktinestoon, kriisinhallintaan ja konfliktien sovitteluun liittyvissä kysymyksissä. Järjestön toiminta-ajatus on varoittaa konflikteista, ehkäistä puhkeamassa olevia konflikteja sekä osallistua kriisinhallintaan ja kriisien jälkeiseen jälleenrakennustyöhön.

Etyj kehittyi nykyiseen muotoonsa vuonna 1994, kun Etyk-prosessi laajennettiin Ety-järjestöksi Budapestin huippukokouksessa. Etyk eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous oli sarja kokouksia, joissa osallistujavaltiot sopivat yhteisistä sitoumuksista turvallisuuden lisäämiseksi ja seurasivat sitoumusten toteutumista. Nykyään Etyj on yhtäältä prosessi, jonka puitteissa osallistujavaltiot tekevät yhteistyötä ja käyvät vuoropuhelua, mutta toisaalta myös järjestö, joka keskittyy monentyyppisiin käytännön toimiin osallistujavaltioissa.

Etyj tekee laaja-alaista yhteistyötä turvallisuuden kolmen osa-alueen piirissä: poliittis-sotilaallisen, talouden ja ympäristön sekä inhimillisen ulottuvuuden aloilla. Etyjin toiminta kattaa muun muassa ennaltaehkäisevän diplomatian, alueelliset kriisinhallintatoimet sekä Etyjin alueen oikeusvaltiokehitykseen liittyvän yhteistyön. Etyjin toiminta on usein limittäistä eri ulottuvuuksien kesken.

Etyjin uusia kehittyviä toimialoja ovat rajaturvallisuutta koskeva yhteistyö, terrorismin vastainen toiminta, asevoimien demokraattisen valvonnan edistäminen ja laittoman asekaupan sekä huume- ja ihmiskaupan torjuminen.

Erityislaatuiseksi Etyjin tekee se, ettei sillä ole kansainvälisoikeudellista oikeushenkilöllisyyttä ja sen päätökset ovat poliittisesti, eivät oikeudellisesti sitovia. Etyjillä on kuitenkin pysyvät päätöksentekoelimet, päämaja Wienissä sekä vuosittainen budjetti. Päätöksenteossa kaikki osallistujavaltiot ovat samanarvoisia, ja päätökset tehdään konsensuksella.

Etyjin toiminnan perustana on edelleen Helsingin Ety-kokouksen päätösasiakirja ja periaatteet vuodelta 1975. Tämän jälkeen Etyjissä on tehty muitakin sitoumuksia, jotka ohjaavat osallistujavaltioiden toimintaa. Näistä keskeisimpiä ovat Pariisin peruskirja 1990, Helsingin ja Istanbulin huippukokousten 1992 ja 1999 tulokset, Moskovan kokouksen ihmisoikeusasiakirja vuodelta 1990 sekä Wienin asiakirja sotilaallisista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista.

Lisätietoa Etyjistä: www.osce.org

Etyjin toimielimet

Neuvottelu- ja päätöksentekoelimet

  • Huippukokoukset (Summits)
    Huippukokoukset ovat valtion tai hallituksen päämiesten kokouksia, joissa osallistujavaltiot ohjaavat järjestön toimintaa korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla. Edellinen Etyj-huippukokous järjestettiin vuonna 2010 Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Huippukokouksia ei järjestetä säännönmukaisesti, vaan erillisellä päätöksellä tarpeen vaatiessa.
  • Ministerikokoukset (Ministerial Councils)
    Huippukokousten välissä päätöksenteko- ja poliittinen ohjausvalta on vuosittain järjestettävällä ministerikokouksella, johon osallistuvat Etyj-maiden ulkoministerit. Ministerikokouksessa keskustellaan Euroopan turvallisuuden kannalta tärkeistä aiheista, tarkastellaan ja arvioidaan Etyjin toimintaa sen poliittisten tavoitteiden näkökulmasta ja tehdään tarvittavat päätökset.
  • Pysyvä neuvosto (Permanent Council)
    Pysyvä neuvosto on poliittisen keskustelun ja päätöksenteon säännöllinen foorumi. Pysyvän neuvoston kokoukset järjestetään viikoittain Wienissä, tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa osallistujavaltioita edustavat Etyj-lähettiläät tai heidän sijaisensa.
  • Komiteat
    Pysyvän neuvoston alaisuudessa toimivat myös Etyjin kolmeen ulottuvuuteen keskittyvät komiteat: ei-sotilaallisiin kysymyksiin keskittyvä turvallisuuskomitea, talous- ja ympäristökomitea sekä inhimillisen ulottuvuuden komitea. Komiteoissa valmistellaan päätöksiä pysyvää neuvostoa varten.
  • Turvallisuusfoorumi (Forum for Security Co-operation)
    Myös turvallisuusfoorumi kokoontuu viikoittain Wienissä. Se keskittyy erityisesti Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, eli niin sanotun poliittis-sotilaallisen ulottuvuuden asioihin.

Toiminnalliset rakenteet

  • Kiertävä puheenjohtajuus (Chairmanship)
    Etyj-puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja puheenjohtajana toimii vuorossa olevan maan ulkoministeri. Etyjin puheenjohtajamaalla on kokonaisvastuu Etyjin toiminnasta. Puheenjohtaja edustaa järjestöä, koordinoi sen työtä sekä valvoo konfliktinestoon, kriisinhallintaan ja konfliktien sovitteluun liittyviä toimia.

    Puheenjohtajamaan Etyj-lähettiläs johtaa pysyvää neuvostoa. Puheenjohtajamaata avustavat sekä edeltävä että tuleva puheenjohtajamaa. Nämä kolme maata yhdessä muodostavat niin kutsutun troikan.
  • Pääsihteeri (Secretary General)
    Etyjin pääsihteeri toimii puheenjohtajan edustajana ja avustaa tätä kaikissa Etyjin tavoitteiden saavuttamiseen liittyvissä tehtävissä. Pääsihteerin tehtäviä ovat Etyj-sihteeristön johtaminen, yhteistyö puheenjohtajan kanssa Etyjin kokousten valmistelussa, Etyjin päätösten toimeenpanon varmistaminen ja raportointi.
  • Sihteeristö (Secreteriat)
    Pääsihteerin alaisuudessa toimivaan sihteeristöön kuuluu lukuisia eri yksiköitä, kuten konfliktinestokeskus, tasa-arvoyksikkö, terrorismin vastainen yksikkö, strategisten poliisiasioiden yksikkö, rajayksikkö, talous- ja ympäristöasioiden koordinaattorin toimisto sekä ihmiskaupan vastaisen erityisedustajan ja koordinaattorin toimisto. Sihteeristö tarjoaa muun muassa konferenssi-, kieli-, hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja.
  • Puheenjohtajan erityisedustajat (Special Representatives)
    Etyjin puheenjohtaja nimittää aina puheenjohtajuuskaudekseen erityisedustajia aloille, joille toivotaan lisähuomiota. Tällaisia ovat muun muassa Ukraina-erityisedustaja, Balkan-erityisedustaja, tasa-arvoasioiden erityisedustaja sekä erityisedustajat edistämään suvaitsevaisuutta ja taistelemaan rasismia, muukalaisvihaa ja syrjintää vastaan.

Instituutiot

  • Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR)
    ODIHR on vaaleihin, ihmisoikeuksiin ja demokratian edistämiseen erikoistunut Etyjin instituutio. ODIHR:n tehtäviin kuuluvat mm. vaalitarkkailu ja vaaleihin liittyvä neuvonta sekä osallistujavaltioiden tukeminen inhimillisen ulottuvuuden sitoumusten toimeenpanossa. ODIHR:n päämaja sijaitsee Varsovassa.
  • Vähemmistövaltuutettu (HCNM) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on tunnistaa etnisiä jännitteitä, jotka voisivat uhata rauhaa ja vakautta Etyj-alueella sekä etsiä mahdollisiin jännitteisiin ratkaisuja. Valtuutettu on Etyjin vähemmistöasioiden valtuutettu, ei kansallisten vähemmistöjen asiamies. Vähemmistövaltuutetun toimisto sijaitsee Haagissa.
  • Mediavaltuutettu (RFoM)
    Etyjin mediavaltuutetun tehtävänä on tarkkailla Etyjin osallistujavaltioiden mediakehitystä ja huomioida ilmaisuvapauden loukkaukset. Valtuutetun toinen päätehtävä on edistää osallistujavaltioiden ilmaisuvapauteen ja mediavapauteen liittyvien Etyj-periaatteiden ja -sitoumusten toimeenpanoa. Mediavaltuutettu työskentelee Wienissä.

Etyjin kenttäoperaatiot

Poliisi ja koira Skopjessa Kuva: etyj/Silke Tittel
Poliisi Etyjin järjestämässä huumekoirakoulutuksessa Skopjessa toukokuussa 2013. Kuva: Etyj/Silke Tittel.

Etyjin kenttäoperaatiot ovat järjestön työn tärkeimpiä osa-alueita. Niiden avulla poliittisia päätöksiä toimeenpannaan käytännössä. Ne tuovat organisaation aktiivisen läsnäolon maihin, joissa sille on tarvetta.

Etyjillä on kenttäoperaatioita 15 maassa. Niiden mandaatit ja koot vaihtelevat. Kenttäoperaatioiden budjeteista päätetään vuosittain osana Etyjin yleistä budjettiprosessia. Myös niiden mandaateista päätetään vuosittain.

Kenttäoperaatiot tekevät yhteistyötä isäntämaan viranomaisten, kansainvälisten organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kenttäoperaatiot perustetaan pysyvän neuvoston päätöksellä ja sopimuksella isäntämaan kanssa.

Suurimmat kenttäoperaatiot ovat Balkanilla ja pienimmät Keski-Aasiassa. Kaikissa kenttäoperaatioissa inhimillisen ulottuvuuden aiheet sekä demokratian edistäminen ovat keskeisiä tehtäviä.

Lisätietoa käynnissä olevista kenttäoperaatioista löydät Etyjin internet-sivuilta.

Tulosta

Päivitetty 21.9.2016


© Suomen suurlähetystö, Wien | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot