Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Wien: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Wien

Gonzagagasse 16
1010 Wien, Österreich
Puh. +43 1 535 03 65
S-posti: sanomat.wie@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 20.4.2017

Itävallan talous ja markkinat keväällä 2017

Itävalta sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä ja toimii monille yrityksille porttina Keski- ja Itä-Eurooppaan kuin myös Länsi-Balkanin suuntaan, joissa itävaltalaiset yritykset ovat suurimpia investoijia. Itävalta on hallittavan kokonsa (8,5 miljoonaa asukasta) ja kehittyneen, innovaatioille avoimen ja helposti lähestyttävän taloutensa ansiosta monille ulkomaalaisille yrityksille sopiva koemarkkina koko saksankielisen Euroopan markkinoille. Suomalaista osaamista arvostetaan ja sille voi löytyä myös potentiaalista kysyntää aloilla, jotka ovat vasta Itävallassa kehittymässä. Kauniista luonnostaan, talviurheilusta, klassisen musiikin osaajistaan ja saunakulttuuristaan useimmiten tunnettu Suomi nähdään Itävallassa kilpailukykyisenä koulutuksen, innovaatioiden, start-up -toiminnan sekä sähköisten ratkaisujen edelläkävijänä.

Itävallan talousprofiili

Itävallan talous on Suomen lailla viennistä riippuvainen. Myös maiden vientisektorit ovat samankaltaiset. Itävallan keskeisiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuneuvot (40 %), valmistetut tavarat (21 %) ja kemian tuotteet (14 %). Kun vienti ja ulkomaankauppa edustavat 54 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), nähdään hyvien kauppasuhteiden ylläpitäminen kumppanimaiden kanssa myös merkittävänä osana ulkopolitiikkaa. Taloussuhteilla on merkittävä rooli mm. Itävallan Venäjän, Länsi-Balkanin kuten myös esimerkiksi Iranin politiikassa. Itävallan keskuskauppakamari painottaa hallituksen ja liittopresidentin roolia viennin edistämisessä. Itävalta lobbaa omia kaupallisia intressejään pieneksi maaksi aktiivisesti suurlähettiläidensä, edustustojensa, kaupallisten edustustojensa, hallituksen ja mm. myös Wienissä sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen kautta.

Vaikka kauppapoliittiset intressit ovat merkittävä osa ulkopolitiikkaa, Itävalta on viime aikoina suhtautunut yllättävän negatiivisesti EU:n kauppasopimusneuvotteluihin (esim. EU-USA – kumppanuussopimus TTIP sekä EU- Kanada – kumppanuussopimus CETA). Itävalta pitää silti itseään vapaakaupan puolestapuhujana, mutta ei halua sisällyttää sopimuksiin muita elementtejä, esimerkiksi riitojen käsittelyä koskevia välimiesmekanismeja.

Itävalta: perhe- ja pk-yritysten suurvalta

Toisin kuin Suomessa, valtaosa yrityksistä Itävallassa on pieniä tai keskikokoisia perheyrityksiä, usein jo monessa polvessa. Itävallassa suhteellisen pienetkin perheyritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Kansainvälistyminen alkaa usein naapurimaa Saksasta, josta uusille markkinoille suunnataan yhdessä saksalaisen kumppanin kanssa.  Merkittävä määrä itävaltalaisyrityksistä toimii myös alihankkijoina saksalaisteollisuudelle esimerkiksi autoteollisuuden alalla. Viime vuosina itävaltalaiset yritykset ovat saaneet vahvaa valtiollista tukea viennin edistämineen. Esimerkiksi Venäjän talouspakotteiden astuessa voimaan Itävallan talousministeriö ja kauppakamari auttoivat hyvinkin aktiivisesti ja nopeasti yrityksiä uusien, vaihtoehtoisten markkinoiden löytämisessä.

Perhe- ja pk-yritysten suurvaltana tunnetun Itävallan uudempi sukupolvi tähtää myös Startup – valtiaaksi. Erityisesti Wienin tavoitteena on houkutella uusia Start-upeja kaupunkiin ja merkittävänä etuna pidetään Keski-Euroopan keskeisen sijainnin lisäksi suhteellisen halpaa hintatasoa esimerkiksi Lontooseen verrattuna. Wien onkin listattu muutamissa vertailuissa Top 10 – Startup – kaupunkien joukkoon. Wienissä järjestetään myös vuosittainen Pioneers -festivaali, johon osallistui viimeksi noin 500 teknisen alan lupaavaa yritystä.

Positiiviset talouskasvunäkymät ja luottamus ostovoimaan

Itävalta on pärjännyt viime vuosina taloudellisesti heikommin kuin alueelliset kilpailijansa ja kilpailukyvyn ylläpitäminen on nähty haasteena, mutta kasvutrendi näyttää hitaasti parantuvan. Esimerkiksi naapurimaa Saksan talous on kasvanut Itävaltaa nopeammin. Vuonna 2016 Itävallan bruttokansantuote kasvoi 1,5 %, mikä oli merkittävä muutos edellisvuosien alle 1 % kasvutahtiin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huhtikuun 2017 ennusteessaan povannut Itävallan vuoden 2017 osalta talouskasvuksi 1,4 % ja vuodelle 2018 1,3 %. Näillä vertailuarvoilla Itävalta tulee hiukan EU-maiden keskivertotalouskasvua jäljessä.

Keskuskauppakamari odottaa kasvun jatkuvan positiivisena, mutta maltillisena myös tulevina vuosina. Kasvun tärkeimpiä myötävaikuttajia oli vuoden 2016 alusta voimaan astunut verouudistus, joka on lisännyt niin investointeja kuin kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja sitä kautta kotitalouksien kulutusta. Talousministeriö julkaisee joka vuosi oman, Itävallan talouden tilaa käsittelevän raportin, jonka yhteenveto on luettavissa myös englanninkielellä.

Kotimaisen kysynnän ja kasvaneen ostovoiman odotetaan säilyvän talouskasvun keskeisenä veturina.  Panostus tutkimukseen ja koulutukseen lisäävät edellytyksiä myös tuottavuuden kasvulle. Väestön ikääntyminen jarruttaa kasvua, mutta Itävallalla on monia muita EU-maita paremmat edellytykset lisätä erityisesti vanhempien työntekijöiden ja naisten osallistumista työmarkkinoille: Itävallan todellinen ja lakisääteinen eläkeikä on monia muita EU-maita alhaisempi, ja monet naiset tekevät edelleen osa-aikatyötä. Myös maahanmuuttajien kasvava määrä lisää tarvetta työllistymistä ja integroitumista edistäville toimenpiteille.

Keskeisimmät taloushaasteet

Ikääntyvän väestön ohella Itävallan talous kohtaa tulevina vuosina muitakin haasteita. Maaliskuussa 2017 Euroopan Komissio antoi Itävallalle talouteen liittyviä suosituksia EU:n komission talous-, työllisyys ja finanssipolitiikan selvityksen perusteella. Maan sosiaali- ja terveyssektorin rakenteet ovat raskaat ja kalliit ylläpitää. Primääriterveydenhuollon sijaan terveydenhuoltojärjestelmän keskiössä ovat sairaalat, joiden ylläpito on kallista. Federalistisessa Itävallassa eri hallinnollisten tasojen kesken jakautuvat kompetenssit vaikeuttavat mm. sairaalaverkon typistämistä, vaikka terveydenhuoltojärjestelmän kulujen karsiminen olisi luontevaa aloittaa sairaaloista. Lisäksi Euroopan Komissio suositteli maaraportissaan toimenpiteitä hallinnollisten tasojen välisten suhteiden tehostamiseksi, investointien esteiden purkamiseksi sekä naisten että maahanmuuttajien paremmaksi integroimiseksi työelämään.

Itävalta investointikohteena

Vuosi 2016 oli investointien kannalta Itävallalle hyvä vuosi. Matalat korot ja kohonnut kotimainen kysyntä kannustivat yrityksiä laiteinvestointeihin ja tuotantokoneiden päivittämiseen. Myös rakennusalalla tehtiin merkittäviä investointeja. Nämä muutokset johtivat investointien kasvuun 3,6 %:lla edellisvuodesta. Vain harvat yritykset (39 %) tavoittelivat investoinneillaan liiketoiminnan laajentamista. Koska investointien ensisijainen tarkoitus oli monille yrityksille esimerkiksi koneiston päivittäminen, ei investointien odoteta jatkuvan tai kasvavan enää tulevina vuosina: Euroopan Komission maaraportti arvion mukaan investoinnit hidastuvat vuonna 2017 2,4 %:iin ja 2018 2,0 %:iin.

Itävallan vahvuus sijoituskohteena perustuu sen vakaisiin poliittisiin instituutioihin, vahvaan kansainväliseen kilpailukykyyn, työmarkkinaosapuolten yhteistyökykyyn sekä tutkimuksen ja koulutuksen vahvaan tukemiseen. Markkinoiden haasteita ovat markkinoiden pieni koko, yritysten perustamisen monimutkaisuus, säätely ja muut hallinnolliset esteet, korkea verotus ja toistaiseksi vielä verrattain hauras, vaikkakin kehittyvä rahoitussektori.

Itävallan ulkomaankaupan keskeisiä lukuja

Vuonna 2015 Itävalta vei ulkomaille 131,5 miljardin euron edestä hyödykkeitä. Maan viennin arvo kasvoi 2,7 %:lla edellisvuodesta. Itävallan tärkeimmät vientimaat olivat Saksa (30 %), Yhdysvallat (6,9 %), Italia (6,3 %), Sveitsi (5,4 %) ja Ranska (4,5 %). Valtaosa viennistä, 69,1 %, suuntautuu EU-alueelle. Taloudellisesti vahvojen naapurimaiden – erityisesti Saksan mutta myös Italian ja Sveitsin – merkitys kauppakumppaneina korostuu sekä tuonnissa että viennissä. Vuonna 2016 Itävalta vei ulkomaille erityisesti koneita ja kulkuneuvoja (40 %), valmistettuja tavaroita (21 %), kemian tuotteet (14 %).

Vuonna 2015 Itävallan tuonti oli arvoltaan 133,5 miljardia euroa. Tämä tarkoitti 2,8 % kasvua edellisvuodesta. Itävallan merkittävimmät tuontimaat olivat Saksa (36 %), Italia (6,1 %), Kiina (6,0 %), Sveitsi (5,6 %) ja Tšekki (4,2 %). Itävallan suurimpia tuontisektoreita vuonna 2016 olivat koneet ja kulkuneuvot (36 %), valmistetut tavarat (16 %), muut valmistetut tavarat (15 %) ja kemian tuotteet (14 %). Itävallan tuonnista 70,4 % tulee EU-alueelta ja 12,7 % Aasiasta.

Itävallan kauppatase on vuodesta 2008 saakka ollut negatiivinen, mutta pienentynyt lähes yhtäjaksoisesti. Vuonna 2015 Itävallan kauppatase oli negatiivinen: -2 miljardia euroa. Itävallan vahva palvelusektori, joka nojaa vahvasti turismiin, nostaa vaihtotaseen kuitenkin positiiviselle puolelle.

Itävallan ja Suomen välinen kauppa

Itävallassa Suomi nähdään kilpailukykyisenä koulutuksen, innovaatioiden, start-up toiminnan sekä sähköisten ratkaisujen edelläkävijänä. Esimerkiksi nämä alat ovat suomalaisyritysten potentiaalisia kohdemarkkinoita Itävallassa. Vaikka Suomen ja Itävallan välinen kauppa on määrällisesti vaatimattomalla tasolla, ovat yritysten väliset suhteet hyvinkin integroituneet ja yhteistyö vilkasta.

Suomen ja Itävallan välisen kaupan arvo on viime vuosina ollut vuosittain melko tasaisesti n. 500 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Itävallan viennistä 0,37 % suuntautui Suomeen ja Itävallan tuonnista 0,35 % oli Suomesta. Maiden välinen kauppa on verrattain pientä, sillä maiden taloudet muistuttavat pitkälti toisiaan: esimerkiksi metsä- ja konepajateollisuus kuuluvat molempien maiden vahvuuksiin. Vuonna 2015 maiden välinen kauppatase oli Itävallalle n. 2 miljoonan euron verran ylijäämäinen.

Syynä tähän on se, että Itävallasta tuodaan Suomeen pidemmälle jalostettuja tuotteita. Tästä syystä Suomen ja Itävallan kauppatase on jo pitkään ollut Suomelle negatiivinen.

Itävallasta tuotiin vuonna 2016 eniten seuraavien SITC-tavaraluokittelun ryhmien tuotteita: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (37,4 %), kemialliset aineet ja tuotteet (18,8 %) ja valmistetut tavarat (15,8 %). Tärkeimpiä yksittäisiä tuontituotteita olivat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet (8,6 %), erittelemättömät tuotteet (7,6 %), eri toimialojen erikoiskoneet (7,2 %), sähkökoneet ja laitteet (6,6 %) ja tuotteet epäjalosta metallista (6,0 %).

Suomesta vietiin Itävaltaan eniten seuraavien tuoteryhmien tuotteita: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (43,1 %), valmistetut tavarat (20,4 %) ja kemialliset aineet ja tuotteet (12,5 %). Tärkeimpiä yksittäisiä vientituotteita olivat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet (15,1 %), eri toimialojen erikoiskoneet (10,7 %), paperi ja pahvi sekä niistä tehdyt tuotteet (9 %), sähkökoneet ja laitteet (7,8 %) ja puutavara ja korkki (7,2 %).

Teksti: Suomen suurlähetystö, Wien ja Finpro Wien

Tulosta

Päivitetty 24.4.2017


© Suomen suurlähetystö, Wien | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot