Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen toiminta Etyjissä - Suomen suurlähetystö, Wien : Suomen pysyvä Etyj-valtuuskunta : Suomi Etyjissä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Wien

Gonzagagasse 16
1010 Wien, Österreich
Puh. +43 1 535 03 65
S-posti: sanomat.wie@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen toiminta Etyjissä

Suomen Etyj-valtuuskunta vaikuttaa järjestön kaikilla ulottuvuuksilla. Poliittisen vaikuttamisen lisäksi Suomi tukee Etyjiä hankerahoituksella. Pysyvän Etyj-valtuuskunnan lisäksi on olemassa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta.

Pysyvän Etyj-valtuuskunnan toiminta

Hofburg ja liput Mikhail Evstafiev
Kuva: Etyj/Mikhail Evstafiev.

Ety-järjestön yksi kulmakivistä on ajatus, että turvallisuus vaatii kokonaisvaltaista ja yhteistoiminnallista lähestymistä. Siksi työ on jaettu kolmelle eri "ulottuvuudelle". Suomi toimi vuden 2016 inhimillisen ulottuvuuden komitean puheenjohtajamaana. Jotkin järjestön käsittelemät asiat eivät ole lokeroitavissa yhden ulottuvuuden alle, vaan toiminta on usein limittäistä eri ulottuvuuksien kesken. Esimerkiksi ihmiskaupan vastainen toiminta koskee kaikkia kolmea ulottuvuutta.

Suomen Etyj-valtuuskunta vaikuttaa järjestön kaikilla ulottuvuuksilla. Wienissä kokoontuu viikoittain ja tarvittaessa useamminkin pysyvä neuvosto, joka on poliittisen keskustelun ja päätöksenteon säännöllinen foorumi. Pysyvässä neuvostossa osallistujavaltioita edustavat Etyj-lähettiläät tai heidän sijaisensa. EU:n Wienin-edustusto julkaisee EU:n pysyvässä neuvostossa käyttämät puheenvuorot internet-sivuillaan. Pysyvän neuvoston lisäksi Wienissä kokoontuvat säännöllisesti turvallisuusfoorumi ja eri ulottuvuuksien komiteat.

Poliittisen vaikuttamisen lisäksi Suomi tukee Etyjiä hankerahoituksella. Pysyvän Etyj-valtuuskunnan lisäksi on olemassa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta.

Suomi on asettanut kansanedustaja Ilkka Kanervan ehdokkaaksi Etyjin seuraavaksi pääsihteeriksi. Valintaprosessi käydään kevään 2017 aikana ja Etyjin uuden pääsihteerin on määrä aloittaa tehtävässään 1. heinäkuuta 2017.

Suomen toiminta Etyjin kolmella ulottuvuudella

I: Poliittis-sotilaallinen ulottuvuus (Politico-military Dimension)
Tähän ulottuvuuteen sisältyvät asevalvonta-alan kysymykset, rajaturvallisuus ja -valvonta, konfliktinesto, sotilasreformikysymykset, poliisialan toiminnot, turvallisuusdialogi, non-proliferaatio, poliittis-sotilaallinen käytännesäännöstö sekä pienaseisiin ja tavanomaisiin ammuksiin liittyvät kysymykset. Etyj pyrkii vastaamaan ajankohtaisiin rajat ylittäviin uhkakuviin, mm. osallistuen maailmanlaajuisiin terrorismintorjuntapyrkimyksiin.

Poliittis-sotilaallisen ulottuvuuden alalla osallistujavaltiot ovat tehneet poliittisia sitoumuksia sekä luoneet konfliktien estoon ja ratkaisuun tähtääviä mekanismeja. Etyjillä on hyvät edellytykset antaa tarvittava ennakkovaroitus mahdollisista kriiseistä ja toimia kriisien ennaltaehkäisyssä ja osana kriisien ratkaisumekanismeja. Etyj pyrkii vahvistamaan turvallisuutta alueellaan edistämällä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä myös sotilaallisessa kontekstissa, esimerkiksi asevoimia ja sotilaallista toimintaa koskevin tiedonvaihdoin.

Turvallisuusfoorumi
Suomi on edustettuna viikoittain Wienissä kokoontuvassa turvallisuusfoorumissa. Turvallisuusfoorumi toimii pysyvän neuvoston rinnalla ja keskittyy poliittis-sotilaallisen ulottuvuuden asioihin, erityisesti Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen.

Turvallisuusfoorumissa on tehty poliittisia sitoumuksia sekä luotu konfliktien estoon ja ratkaisuun tähtääviä mekanismeja, joista tärkeimpänä pidetään Wienin asiakirjaa (Vienna Document eli VD. Tutustu pdfWienin asiakirjan tiivistelmään) sekä poliittis-sotilaallista käytännesäännöstöä (Code of Conduct, CoC). Turvallisuusfoorumin asialistaan sisältyy muun muassa asevalvonta-alan kysymykset, turvallisuusdialogi, poliittis-sotilaallinen käytännesäännöstö sekä pienaseisiin ja tavanomaisiin ammuksiin liittyvät asiat.

"Avoin taivas" -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta
Suomella on edustaja Wienissä toimivassa Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa (Open Skies Consultative Commission, OSCC). Sen tehtävänä on muun muassa sopimuksen valvonta ja kehittäminen sekä vuosittaisten lentokiintiöiden hyväksyminen. Neuvoa-antavan toimikunnan asiakirjat ovat pääsääntöisesti luottamuksellisia.

Avoin taivas -sopimus on ilmatarkkailulentoja koskeva laillisesti sitova sopimus, joka allekirjoitettiin Helsingissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin seurantakokouksen yhteydessä vuonna 1992. Ilmatarkkailulentoja suoritettiin harjoitusmielessä kymmenen vuotta, kunnes sopimus lopulta tuli voimaan vuonna 2002. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2003.

Avoin taivas -sopimuksella pyritään lisäämään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä helpottamaan olemassa olevien ja tulevien asevalvontasopimusten noudattamisen seurantaa. Tarkkailtavan valtion on vastattava 24 tunnin kuluessa lentolupapyyntöön ja vastaanotettava tarkkailulento 72 tunnin varoitusajalla. Sopimuksessa on sovittu, miltä lentokentiltä tarkkailulento voi alkaa ja mitä kautta niille saavutaan. Samoin on määrätty, mikä on tarkkailulennon maksimipituus. Suomessa Avoin taivas -lennot voivat alkaa joko Helsinki-Vantaan tai Rovaniemen lentokentiltä ja lennon maksimipituus on 1400 km.

Suomi on edustettuna pysyvän neuvoston alaisessa turvallisuuskomiteassa, joka keskittyy ei-sotilaallisiin turvallisuuskysymyksiin. Etyjin toiminnassa merkittävällä sijalla olevat rajat ylittävät uhat (Transnational Theats, TNT), jotka ovat usein luonteeltaan ei-sotilaallisia. Ei-sotilaallisen turvallisuuden alalla Etyjissä käsitellään erityisesti  terrorismin vastaista työtä sekä poliisi- ja rajakysymyksiä. Uutena teemana on noussut esiin kyberturvallisuus.

Etyjissä tehtävä työ terrorismin torjumiseksi (mm. värväyksen ja rahoituksen vastainen toiminta, viranomaisten koulutus) sopii hyvin Suomenkin ajamiin teemoihin. Terrorismin osalta ovat viime aikoina noussut esiin mm. ulkomaisten islamistitaistelijoiden palauttamiseen liittyvät kysymykset sekä kidnappaukset lunnaiden toivossa. Nämä asiat ovat tulleet ajankohtaisiksi mm. Pohjois-Afrikan tilanteen muuttua epävakaaksi. Lisäksi erityisesti Syyrian tilanne on kasvattanut yhteistyön tarvetta. 

Etyjillä on pitkä kokemus poliisien kouluttamisesta. Etyj on toiminut laajasti myös huumeiden vastaisessa työssä sekä rajavalvonnassa.

Etyjin rajat ylittäviä uhkia koskeva toiminta on viime vuosina painottunut Keski-Aasiaan, jossa toimii alueen rajaviranomaisia kouluttava Border Management Staff College. Yhteistyö on saanut uutta painoarvoa Afganistanin tilanteen takia. Yhteistyössä pyritään myös estämään huumausaineiden leviäminen Etyjin alueelle Keski-Aasian kautta .

Kyberturvallisuuden osalta Etyj kykeni ensimmäisenä alueellisena organisaationa Kiovan ministerikokouksessa 2013 sopimaan luottamusta lisäävistä toimista. Etyjissä toimiva kybertyöryhmä kehittää näiden toimien pohjalta käytännön yhteistyötä osallistujavaltioiden kyberviranomaisten välillä.

II: Talous- ja ympäristöulottuvuus (Economic and Environmental Dimension)
Etyjin laajan turvallisuuskäsitteen mukaisesti talous- ja ympäristöulottuvuus on ollut alusta lähtien osa Etyjin toimintaa. Talous- ja ympäristökysymysten käsittely ja niihin liittyvien yhteistyöjärjestelyjen kehittäminen voi osaltaan edistää vakautta ja vaurautta, ehkäistä konflikteja ja edistää jälleenrakennusta konfliktien jälkihoidossa. Vastaavasti talous- ja ympäristöhaasteiden ja niistä aiheutuvien ongelmien laiminlyöminen voi lisätä jännitteitä valtioiden ja alueiden sisällä ja niiden välillä.

Etyj järjestää vuosittain talous- ja ympäristöfoorumin. Foorumin ensimmäinen valmisteleva kokous pidetään tammikuussa Wienissä, toinen valmisteleva kokous keväällä Etyjin puheenjohtajamaassa ja varsinainen foorumikokous syyskuussa Prahassa.

Foorumin lisäksi talous- ja ympäristöulottuvuuden toiminta kattaa erilaisia hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osanottajavaltioiden yhteistyötä, jotta ne voisivat paremmin ehkäistä talous- ja ympäristötekijöistä johtuvia ongelmia. Esimerkkeinä hankkeista voidaan mainita ympäristöturvallisuus, vesistöjen hallinta, hyvä hallinto, pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen ja työperäinen siirtolaisuus. Kaikella toiminnalla pyritään Etyjin mandaatin mukaisesti lisäämään turvallisuutta.

Pysyvän neuvoston alaisessa talous- ja ympäristökomiteassa käsitellään ajankohtaisia talous- ja ympäristöulottuvuuden aiheita. Komitea kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.  Suomi pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvokysymykset huomioidaan myös talous- ja ympäristöulottuvuuden työssä.

III: Inhimillinen ulottuvuus  (Human Dimension)
Suomen Etyj-suurlähettiläs Katja Pehrman toimi vuoden 2016 inhimillisen ulottuvuuden puheenjohtajana. Etyjissä ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvät kysymykset ovat keskeisessä asemassa. Inhimillinen ulottuvuus kattaa demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämisen sekä ihmis- ja perusoikeuksien (ml. sukupuolten välinen tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, ilmaisunvapaus, kansalaisyhteiskunnan rooli) turvaamisen.

Suomi työskentelee inhimillisellä ulottuvuudella aktiivisesti. Korostamme inhimillisen ulottuvuuden sitoumusten toimeenpanoa sekä kansalaisjärjestöjen merkitystä ja niiden osallistumista ulottuvuuden työhön. Painotamme erityisesti naisten oikeuksia ja osallistamista, vammaisten oikeuksia, perusoikeuksien kunnioittamista sekä syrjimättömyyttä.

Etyjin pysyvän neuvoston inhimillisen ulottuvuuden komitea kokoontuu vähintään kuukausittain keskustelemaan inhimillisen ulottuvuuden ajankohtaisista teemoista. Kokouksissa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä ja osallistujavaltiot raportoivat inhimillisen ulottuvuuden sitoumusten täytäntöönpanosta.

Suomi osallistuu aktiivisesti myös inhimillisen ulottuvuuden tapahtumiin. Niistä keskeisimpiä vuosittaisia tapahtumia täytäntöönpanokokous Varsovassa (Human Dimension Implementation Meeting, HDIM), joka on Euroopan suurin ihmisoikeus- ja demokratiakokous. Hallitusten ja kansalaisjärjestöjen edustajat osallistuvat kaksiviikkoiseen HDIM:iin tasaveroisesti. Muita säännöllisiä inhimillisen ulottuvuuden tapahtumia ovat ihmisoikeusseminaari sekä täydentävät inhimillisen ulottuvuuden kokoukset (Supplementary Human Dimension Meetings).

Parlamentaarinen yleiskokous

Etyjin Parlamentaarinen yleiskokous Kiovassa heinäkuussa 2007. Kuva: Andreas Baker
Etyjin Parlamentaarinen yleiskokous Kiovassa heinäkuussa 2007. Kuva: Andreas Baker.

Etyjin osallistujavaltioiden parlamentit valitsevat edustajansa Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Valtioiden edustajamäärä määräytyy väkiluvun perusteella, ja yleiskokouksen muodostavat 323 edustajaa.  Parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä toimi 2014–2016 Ilkka Kanerva. Kanerva nimettiin syyskuussa 2016 parlamentaarisen yleiskokouksen ensimmäiseksi rauhanvälityksen erityisedustajaksi.  Yleiskokouksen tärkeimpänä tehtävänä on edistää Etyjin osanottajavaltioiden parlamenttien välistä vuoropuhelua. Yleiskokous työskentelee täysistunnossa, komiteoissa ja erilaisissa työryhmissä. Edustajat keskustelevat Etyj-asioista myös kansallisissa parlamenteissaan, mikä edistää Etyjin näkyvyyttä osallistujavaltioissa. Suorat parlamentaarikkojen väliset kontaktit ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun vuoropuhelua halutaan edistää esimerkiksi konfliktitilanteissa.

Valtuuskunta osallistuu yleiskokouksen täysistuntoihin sekä muihin istuntoihin, joissa keskustellaan muun muassa Etyjin yleisistä tavoitteista ja Etyjin alueen konflikteista sekä annetaan suosituksia ja ehdotuksia Etyjin ministerineuvostolle. 

Eduskunta valitsee Suomen valtuuskunnan Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen vaalikausittain, ja valtuuskunta antaa eduskunnalle vuosittaisen kertomuksen yleiskokouksen kuluneen kauden toiminnasta. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja toimii myös yleiskokouksen varapuheenjohtajana.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Jäsenet:
Paloniemi, Aila (puheenjohtaja, kesk)
Kivelä, Kimmo (varapuheenjohtaja, ps)
Kanerva, Ilkka (kok)
Kiuru, Krista (sd)
Raatikainen, Mika (ps)
Rossi, Markku (kesk)

Varajäsenet:
Elo, Simon (ps)
Haavisto, Pekka (vihr)
Kantola, Ilkka (sd)
Kiuru, Pauli (kok)
Kulmuni, Katri (kesk)
Vikman, Sofia (kok)

Lisätietoa
Parlamentarisen yleiskokouksen valtuuskunta
Parlamentaarinen yleiskokous

Suomen tukemat hankkeet

Naiset opettelemassa itsepuolustusta Etyj-hankkeessa
Naiset opettelemassa itsepuolustusta Suomen tukemassa Etyj-hankkeessa Tadžikistanissa. Kuva: Etyj.

Suomi tukee Etyjiä rahoittamalla Etyjin sihteeristön, kenttäoperaatioiden ja itsenäisten instituutioiden toteuttamia hankkeita jokaisella kolmella ulottuvuudella. Suomen Etyj-hankeyhteistyö keskittyy Keski-Aasian köyhimpiin maihin sekä Ukrainaan.

Suomen Etyj-hankeyhteistyön keskeiset teemat ovat vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen tukeminen esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen aseman parantamisen kautta.

Esimerkkejä Suomen rahoittamista Etyj-hankkeista

  • Bishkekin Etyj-akatemia, Kirgisia
    Etyjin osallistujavaltioiden vapaaehtoisrahoituksen turvin toimiva Bishkekin Etyj-akatemia tarjoaa laadukasta korkeakoulutusta ja tutkimusohjelmia keskiaasialaisille opiskelijoille ja asiantuntijoille. Suomi on tukenut Akatemiaa vuodesta 2004 lähtien.
  • Rajapartiointikoulutushanke, Tadžikistan
    Vuodesta 2009 käynnissä ollut rajapartiointikoulutushanke (Patrol Programming and Leadership) tähtää Tadžikistaninja Afganistanin rajaviranomaisten partiointivalmiuksien kehittämiseen. Yhteistyön kannalta on erittäin tärkeää, että rajaviranomaisilla molemmin puolin rajaa on sama koulutus ja samat varusteet. Hanke on erityisen ajankohtainen, sillä ISAF-joukkojen vetäytyessä vuoden 2014 loppuun mennessä Afganistan ja Tadžikistanovat ensimmäistä kertaa 30 vuoteen vastuussa yhteisten rajojensa valvonnasta.
  • Naisten resurssikeskusverkosto, Tadžikistan
    Naisten resurssikeskusverkostohankkeen tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen Tadžikistanissa. Etyjin Tadžikistanin-toimiston koordinoimaan resurssikeskusverkostoon kuuluu 11 keskusta eri puolilla maata. Resurssikeskukset tarjoavat mm. oikeudellisia palveluita ja koulutusta sekä tekevät yhteistyötä paikallishallinnon ja muiden paikallistason toimijoiden kanssa.
  • Pienaseiden varastointiturvallisuuden parantamishanke, Kirgisia
    Hankkeen tavoitteena on parantaa Kirgisian pienase- ja ammusvarastointiturvallisuutta hävittämällä käyttökelvottomia pien- ja tavanomaisia aseita sekä tarjoamalla varastointiturvallisuuskoulutusta kirgiisiviranomaisille.
  • Virkamiesten kielikoulutushanke, Moldova
    Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston toteuttama hanke edistää vähemmistöjen integroitumista moldovalaiseen yhteiskuntaan järjestämällä kieliopetusta vähemmistötaustaisille virkamiehille, joiden valtakielen osaaminen ei ole viranhoidon edellyttämällä tasolla. Lisäksi hankkeessakehitetään opetusmateriaalia ja opettajien ammattitaitoa.
Tulosta

Päivitetty 9.2.2017


© Suomen suurlähetystö, Wien | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot